El ultimo viaje: ITALIA
Viimeistä reissua siis vietiin. Ensin kuitenkin piti hoitaa hommat valmiiksi Madridissa, koska sinne en enää palaisi. Viimeinen viikko meni asioita hoidellessa ja tavaroita ostellessa. Viimeisenä perjantaina Matti tuli Granadasta ja järkkäsin läksiäiskekkerit, joihin olin kerännyt Suomiherkkuja koko kevään ajan. Jengin vähyyden takia saimme kuitenkin vielä aamupalaksikin karjalanpiirakoita ja munavoita.
Hirveän krapulan saattelemana siivosin ja pakkasin kaiken rojun jota Espanjassa omistin (puolet heitin roskiin) ja suunnistimme iltapäivällä lentokenttää kohti. Suuntana oli siis Milano, Italia.
Lyhyen lentomatkan jälkeen saavuimme kentälle, josta otimme bussin Milanon keskustaan. Soitin ystävälleni, johon olin tutustunut Jenkeissä ollessani, että se tulisi meitä vastaan meitä. Ilta sujui hostellia etsiessä ja homoklubilla, joista jälkimmäinen oli hieman erilaisempi kokemus. Kyseessä oli hieman roisimmin pukeutuvia puppelipoikia kuin Suomessa. Me, vaaleat pitkä ja pätkä, saimme suuresti ihailevia katseita osaksemme. Joskus niitä ei tosin halua baarissa ja tämä oli niitä harvoja kertoja.
Upseerismieshän aloittaa reissun painamalla kartan mieleensä ja heittämällä sen sitten roskiin. Matti näyttää esimerkkiä.Milano on super-kallis mesta ja hotelleistakin jouduimme maksamaan 80 yö kahdelta. Keskuskadulla olutta saa nauttia niin paljon kuin haluaa vaivaiseen 9 euron tuoppihintaan. Sunnuntai kuluikin kierrellessä ympäriinsä keskustaa ja sen puistoa. Milanossahan ei kovin paljon nähtävää ole normituristille, jolla ei ole kiinnostusta tai rahaa muotiin.

Duomo, eli keskustan katedraali
Vaihdomme hotellia, koska olimme maksaneet sikahintaa läävästä, sillä saavuimme mestoille myöhään.
Seuraava hotelli maksoi saman, mutta oli ihan luksus huone kolmella tähdellä. Illalla kävimme muutamalla oluella, mutta jotenkin perjantain päättäjäiskekkerit olivat uuvuttaneet matkalla olleet reservin upseerit totaalisesti, eikä virtaa ja kiinnostusta yksinkertaisesti riittänyt siemailla ylimäärin olutta 7 euron pullohintaan.
Maanantaina käytiin vielä joen varrella jänistä syömässä, jonka jälkeen otimme suuntaa jälleen lentokenttää kohti, tällä kertaa tosin kohti Ryanairin kenttää. Matkoja varatessamme totesimme, että tunnin lento 20 euron hintaan on ehkäpä hieman mukavampi tapa liikkua verrattuna noin 6-8 tunnin bussimatkaan. Suuntanahan tässä vaiheessa oli Rooma.
Jälleen kerran bussi keskustaan, joskin tällä kertaa olimme mielestämme kaukaa viisaita ja varasimme hostellin jo Milanossa. Tämä kostautui ehkä hieman. Tässä vaiheessa omistimme oikeuden kahteen yöhön hyvin jäätävässä hostellissa 64 euron hintaan per yö, joka meikän hostellikokemuksilla oli ryöstöä sellaisesta läävästä. Kuitenkin lyhyillä reissuilla ei loppupeleissä ole mitään merkitystä kunhan oven saa lukkoon ja ei ole kovin kylmä. Nämä määritelmät hostelli sentään täytti, joten päätimme jäädä.
Ilta kului muutaman oluen voimin lähikulmilla. Sotaloordin taidoistamme oli hyötyä etenkin suunnistamisessa, joka tässä vaiheessa oli vähintäänkin mielenkiintoista, koska emme omistaneet karttaa, emmekä mitään muutakaan ja infotauluja oli tästä kaupungista turha etsiä. Löysimme kuitenkin kaljaa.
Pyrimme lepäämään hyvin, koska tiedettiin, että edessä olisi superturistipäivä, vastoin kaikkia lonely planetin hehkutuksia: "Rome in 1-day". Kunhan herättiin, lähdettiin mozzarellaleipien kautta käppäilemään ympäri kaupunkia.
Aluksi suuntana oli Colosseum, joka lopuksi oli pienempi kuin olin luullut. Teimme turistipyräyksen "sisällä" ja jatkoimme matkaa rauniokylän läpi. Sompailtuamme aikamme ja nautittuamme muutaman oluen, löysimme itsemme keskeltä Vatikaanin aukiota. Kävimme Pyhä Pietarin kirkossa ja sen kupolissa ihailemassa maisemia, jotka n. 550 portaan jälkeen olivatkin varsin vaikuttavat. Kierros jatkui ja matkalla löysimme mukavan piazzan, eli aukion, jossa kävimme syömässä ja jonne myöhemmin myös palasimme iltaoluille.
Siinähän se, Rooman tunnusmerkki...ja kyllä, se on pienempi kuin luulisi, puupäät osaa tehdä mitään kunnolla, toikin menny rikki.
Kattokaa ny
Ei nää kyllä osaa pitää mitään ehjänä ja sitten ne vielä säästää kaikki rojut.Matin lähdön jälkeen en puuhaillut juuri mitään, koska viimeisenä kuukautena ja muutenkin kevään aikana olin reissannut ja nähnyt niin paljon, ettei loppuviimein vaan enää kiinnostanu. Kävin netissä lukee viimeiset lordihehkutukset ja menin hostelliin kattoo lostia pari jaksoa. Aamulla junalla lentokentälle ja keula kohti Suomea ja Esboon arkea...puuh.
Yleistä Italiasta:
- Kalliimpaa kuin Espanjassa.
- Rooma oli tosi turistinen, mutta olihan siellä nähtävääkin. Milano oli melko vaisu ja helvetin kallis.
- Ruoho ei ole vihreämpää lätäkön toisellakaan puolella, eli naiset ovat samaa kauraa. Kauniit ovat kauniita ja rumat rumia.
- Pizza on paskaa Italiassa. Angorassa (Kirkkonummella) on edelleen (kunnes toisin todistetaan) maailman parhaat lätyt, sano Berlusconi mitä tahansa.
- Italialaiset eivät juo kovin paljoa, mistä ilmeisesti johtuu alkoholin korkea hinta. Onneksi Suomessa perustetaan toiminta pienempään katteeseen ja otetaan voitot volyymeistä :)
- Yksi harvoista asioista mitä ärsyttävät Italiaanot osaa, on jäätelön tekeminen. Se on herkullista.














0 Comments:
Post a Comment
<< Home